lauantai 5. maaliskuuta 2011

5.5.2011 Riihimäen - Lopen rautatie 1907 - 1954

Perinnemaisemaa oli tarkoitus kuvata. Hain kirjastosta kirjan "Lännen pikajuna" jonka on kirjoittanut Martti Virtanen.
Aikaisemmin ihmettelin outoja tien linjauksia luonnossa mutta näin ne salaisuudet vain ajan myötä aukeavat.
Kuulostaa aika oudolta, että on tehty rautatie Riihimäeltä Lopelle mutta näin se vain on.
Suurlakkovuonna 1905 oli kova pula ajureista jotka hevosella ajoivat puita sahalle.
Paloheimo päätti rakentaa oman radan sahan ja asemakylän välille. Eli
"Hevosraitiotien rakentaminen Kesijärven höyrysahan ja Riihimäen asemakylän välille".

Liikennepaikat olivat seuraavat:
Riihimäen pysäkki
Kulmalan pysäkki
Lasitehtaan pysäkki
Kormun pysäkki
Santamäen pysäkki
Launonen asema
Kesijärven pysäkki

Aihe alkoi kiinnostamaan ja minä lähdin tutkimaan mitä maastosta vielä tänään löytyy.
Ja matka alkaa...


Lasitehtaan ja Kormun välistä on lähtenyt Kallelan metsärata. Sen rakentaminen alkoi 1907 tienoilla mutta mutta haastateltuani puhelimessa paikallisia ihmisiä sain kuulla, että Kallelan metsärata oli purettu jo 1948 tai ehkä hiukan aikaisemminkin.


Tämä Kallelan metsärata päättyi Ansalehdon tilan kuivurin nurkalle (kuvassa näkyvä punainen rakennus).
Toisinaan rataa jatkettiin punaisesta rakennuksesta eteenpäin kevytratana.
Puita kerättiin vaunuihin koko radan matkalta.


Niin ajettiinhan siellä sitten myöhemmin höryjunilla. Kirja kertoo myös junille sattuneista onnettomuuksista.
Lähettänyt klo

2 kommenttia:

  1. Kuvallas5. maaliskuuta 2011 klo 14.21

    Mukava tarina, kuvatkin ovat ihan tarinaan toimivia. Hieman olisi voinut avata tummaa päätä, niin kuvien yksityiskohdat erottuisivat selkeämmin. Silti kuvista myös toisaalta erottaa, että olet käynyt illansuussa kuvaamassa ja tunnelma ilmasta välittyy hyvin.

    Näistä kuvista pidän kahdesta ylimmästä ja kahdesta alimmasta. Niistä keskimmäisistä puuttuu kiintopisteitä, väritys ja valaistus ovat heikommin onnistuneita.

    Perspektiivin merkitys korostuu kuvissa, joka näissä kuvissa on kohdallaan, vaikka näissä onkin käytetty laajakulmaa, ei näissä ole vielä tarvittu niin voimakasta sellaista, että vääristymiä olisi oikeastaa ollenkaan esillä. Tässä tulee myös esiin erisuuruisten kroppien käyttö eri kameramalleissa. Ultra-laajiksia tarvitaan jos kroppi on 1.6, 1.3 kertaisessa nämä lienee kuvattu 28mm joka vastaa 36,4 mm perinteisessä eli on jo käyttökelpoinen laajakulmapolttoväli tällaisessa maisemakuvauksessa.

    VastaaPoista
  2. Jyrki Toivanen, FM, valokuvaaja, ryhmän ohjaaja7. maaliskuuta 2011 klo 5.36

    Aivan loistava aloitus valitsemaasi aiheeseen. Mielenkiinnolla jään odottamaan millaiseen ilmaisuun päädyt ohjaamassasi ja taiteellisessa työskentelyssäsi. Virittelemme näitä teemoja tiistain 7.3.2011 tunnilla.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)