Kesän 2011 kymmenen kuvaa

Tässäpä karhu itärajan pinnasta. Niitä oli kaikkiaan viisi eri karhua. Kuvat on otettu heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Valon kanssa oli isoja ongelmia.

Paikalla oli myös 20 merikotkaa (samaan aikaan). Silloin kyllä sutinaa riitti.

Rikkaruoho F3,5 - kuhan kokeilin.

Ohra alkaa valmistua ja puintiaika lähestyy hiljalleen.

Tuulihaukalle tehtiin pönttö ja asennettiin paikalleen 15.05.2011. Seuraavana aamuna pönttö oli jo varattu ennen klo 06.00. Taitaa olla hiukan asuntopulaa. 3 tomeraa poikasta varttui pesässä (yksi rohkea ja kaksi arkaa). Lähtivät pesästä suureen maailmaan 03.08.2011. Toivotan onnea ja pitkää ikää.

Kukaan ei varmaan osaa arvata, että tämä oli se rohkea kaveri.

Parin viljasiilon pystytystä. Pönttö on yli 16 metriä korkea. Pohjakartionkin korkeus on yli 2 metriä. Halkaisija on noin 5,3 m. M10 pultteja on noin 9000 kpl per pönttö. Meinasi tulla sormenpäät kipeäksi muttereiden kiertämisestä. Mutterit kiristettiin viiteen kiloon. Saa nämä pöntöt näköjään kasaan talkoohomminakin. Jos nämä pöntöt ovat vinossa niin siitä voi syyttää minua.

Pohjan raudoitus ja valu oli yllättävän suuri homma. Paksuus 500 mm , verkko pohjalla (kohollaan) sekä 16 mm harjateräsverkko pinnassa surrattuna - silmäkoko 150 mm. 14 tartuntalappua (250x250 paksuus 16 mm) per siilo. Ne kaikki 28 lappua täytyi saada samaan korkoon valun pintaan upotettuna.

Kuka mahtoi irrotaa 4 nostoketjun lukittua koukkua. Neljä kiinnityskohtaa on aivan pöntön räystään reunalla. Aika kova kundi (se en ollut minä).

20.03.2011 Klapitalkoot; aavejuna Riihimäki - Loppi radalla

Juu, parannettavaa on - kylmäkin oli mutta kivaa!!!

Hyvä neuvoa mallia pimeässä kun et itsekään näe mitään. No ensi kerralla tiedän paremmin mitä pitää tehdä.

13.03.2011 Viikonloppu kotosalla

Olen pahoillani kun minulta jäi kotitehtävä tekemättä. Tuli vähän hommia...

Puut ovat kolme metriä pitkiä ja kasa on keskimäärin kolme metriä korkea. Pino jatkuu tuon takimmaisen traktorin taakse. Pitäsi tehdä klapeiksi.

Näitä kauriita minulla on 10 kappaletta. Iltapäivän kattaus meneillään. Siinä menee yli ämpärillinen ohraa.
Jännän näköiset nuo nahkapintaiset sarvet.

5.5.2011 Riihimäen - Lopen rautatie 1907 - 1954

Perinnemaisemaa oli tarkoitus kuvata. Hain kirjastosta kirjan "Lännen pikajuna" jonka on kirjoittanut Martti Virtanen.
Aikaisemmin ihmettelin outoja tien linjauksia luonnossa mutta näin ne salaisuudet vain ajan myötä aukeavat.
Kuulostaa aika oudolta, että on tehty rautatie Riihimäeltä Lopelle mutta näin se vain on.
Suurlakkovuonna 1905 oli kova pula ajureista jotka hevosella ajoivat puita sahalle.
Paloheimo päätti rakentaa oman radan sahan ja asemakylän välille. Eli
"Hevosraitiotien rakentaminen Kesijärven höyrysahan ja Riihimäen asemakylän välille".

Liikennepaikat olivat seuraavat:
Riihimäen pysäkki
Kulmalan pysäkki
Lasitehtaan pysäkki
Kormun pysäkki
Santamäen pysäkki
Launonen asema
Kesijärven pysäkki

Aihe alkoi kiinnostamaan ja minä lähdin tutkimaan mitä maastosta vielä tänään löytyy.
Ja matka alkaa...

Lasitehtaan ja Kormun välistä on lähtenyt Kallelan metsärata. Sen rakentaminen alkoi 1907 tienoilla mutta mutta haastateltuani puhelimessa paikallisia ihmisiä sain kuulla, että Kallelan metsärata oli purettu jo 1948 tai ehkä hiukan aikaisemminkin.

Tämä Kallelan metsärata päättyi Ansalehdon tilan kuivurin nurkalle (kuvassa näkyvä punainen rakennus).
Toisinaan rataa jatkettiin punaisesta rakennuksesta eteenpäin kevytratana.
Puita kerättiin vaunuihin koko radan matkalta.

Niin ajettiinhan siellä sitten myöhemmin höryjunilla. Kirja kertoo myös junille sattuneista onnettomuuksista.

19.02.2011 Kymmenen kaurista

Kuvat on otettu noin neljän metrin etäisyydeltä.

7.2.2011 Riihimäen nuorisoteatteri

Teatteria vähän eri kantilta. Juu - ei ole teknisesti täydellisiä kuvia. Minä koitin rajata sitä alareunaa ohjeiden mukaan niin silloin se yläreuna karkasi.

Minä yritin lohkaista sekunnin murto-osia siitä aidosta tunnelmasta mitä koin siellä teatterissa.
Näin minä kertoisin siitä ihmisille jotka eivät olleet mukana siellä.
Uskoisin, että jokainen vakuuttuu nuorten näyttelijöiden olleen täysillä mukana. Jokainen laittoi itsensä kokonaan peliin - mitään säästämättä, täydellä tunteella.
Koitin laittaa noita poikien kuvia myös mukaan. Mielestäni he laittoivat sielunsa vielä enemmän peliin kuin tytöt (juu tytötkin olivat hyviä).
No tämä oli se insinöörin näkemys. Töissä minulle varmaan taas kerrotaan, että ottamani kuvat olivat ihan hyviä - insinöörin ottamiksi.
Tässä Iso-J.

8.2.2011 Riihimäen nuorisoteatteri

Ensimmäiseksi kiitokset mallille. Olit erinomaisen luonnollinen ja mukava.
Kuvat ovat melkein suoraan kamerasta ilman mitään käsittelyjä. Koitin olla tekemättä kuvista postimerkkejä; eli reunoille jäisi myös hiukan tilaa. Kuvat näyttävät taas tässä ympäristössä erilaisilta kuin kuvankäsittelyohjelmissa. Meinaakohan muutama kuva palaa hiukan puhki? Ja minä kun pelkäsin, että niistä tulee liian tummia.