Minä yritin lohkaista sekunnin murto-osia siitä aidosta tunnelmasta mitä koin siellä teatterissa.
Näin minä kertoisin siitä ihmisille jotka eivät olleet mukana siellä.
Uskoisin, että jokainen vakuuttuu nuorten näyttelijöiden olleen täysillä mukana. Jokainen laittoi itsensä kokonaan peliin - mitään säästämättä, täydellä tunteella.
Koitin laittaa noita poikien kuvia myös mukaan. Mielestäni he laittoivat sielunsa vielä enemmän peliin kuin tytöt (juu tytötkin olivat hyviä).
No tämä oli se insinöörin näkemys. Töissä minulle varmaan taas kerrotaan, että ottamani kuvat olivat ihan hyviä - insinöörin ottamiksi.
Tässä Iso-J.
Kieltämättä monessa kuvassa toistuu tuo yläreunan karkaaminen/tyhjyys. Toisessa kuvassa toisaalta käden irtaantuminen kuvan yläpuolelle on aika eksoottinen, kun vanhasta tv:n tietoiskusta. Juomiskuvan rajauksessa on tietysti puolensa, aavistus väljempi, että oikea reuna olisi kokonaisena. Pari kuvaa jossa rajaus karkaa, vaikka ilmeet ovatkin hyviä. Kapteeni katsoi horisonttihin, Esko on varsin luonteva, luulen että sävyjä saisi korjattua, en usko kettä kennolla on noin puhkipalaneena. Pari luontevaa näyttelykuvaa. Kampauksen ehostaminen ei ole ihan luonteva. Viimeisessä kuvassa tekniikka muodostaa hirsipuun ja siksi hieman hankalan oloinen kuva.
VastaaPoistaLisään vielä edelliseen kommenttiin, kun rajaus on mennyt pieleen ja kuva alareunasta ei salli tai muualtakaan typistystä, DPP:llä voi helposti katkasta kuvasuhdetta muuttamalla sen 3/4 standardi pokkarikuvamuotoiseksi, jolloin voi ajatella 10-kuva koossa ruutua 2 cm kapeemmaksi (pystyssä matalammaksi). En yleensä paljon rajaa kuvia jälkeen, mutta tällaisia virheitä on joskus sattunut pimeessä kuvatessa itsellekin. Se mitä tuolla poikkeavalla kuvamuodolla saavuttaa olisi tässä etua 2/3 esittämiisi kuviin, ilman että kuvanlaatu heikkenee lainkaan, kun sivusuuntaankin rajaus on melko kohdillaan.
VastaaPoistaHyvin olet lohkaissut noita sekunnin murto-osia, ratkaisevia hetkiä näytelmän läpimenosta. Mainioita ilmeitä olet saanut kuvattua. Hyvä, että tiedostat lievät kuvarajauksesi puutteet. Joskus nyrkkisääntöohjeet kannattaa unohtaa, keskittyä ilmeisiin ja toteuttaa kuvarajaus siten kuinka oma silmä sen parhaaksi mieltää. Usein miten tulos on hyvä, kun kuitenkin omaat hyvää visuaallista silmää.
VastaaPoistaSinulla oli teatterin eturivissä äärimmäisen haastava kuvauspaikka. Jatkossa, jos kuvauskulma tuntuu liian ahtaalle, kannattaa peruuttaa esim. pari riviä taakse päin, jolloin näyttämö ja näyttelijät ovat helpommin kuvaan rajattavissa.
Nopeissakin tilanteissa pääkohteen tausta ja reuna-alueet ovat tärkeitä ja ne syytä huomioida, johon Marttikin hirsipuusta puhuessaan viittaa.